Unta

Aloitin viime yönä espanjaan lähtemisen käsittelyn - unessa. Näin unta churroista, eli uppopaistetuista taikinapaloista. Unessa kävelin erään ystävän kanssa, joka esitteli minulle paikkoja ja samalla maistelimme rasvaista ja rapeaa taikinaa. Siinäpä se uni sitten olikin. Olen joskus kuullut, että siinä vaiheessa kun todellisuus siirtyy uniin, on asian todellinen prosessointi vasta lähtenyt käyntiin. Viime yönä siis tajusin, että lähtö espanjaan alkaa olemaan lähellä. Katsoin juuri kalenterista ja lähtöpäivään on tasan kaksi viikkoa. ¡Dios mío! 

Lähteminen on ollut tiedossa jo hyvän aikaa, mutta aikaisemmin en ole tajunnut sen merkitystä. Pidempi reissu ulkomaille on aina ollut haaveissani, mutta nyt se oikeasti tapahtuu, eikä vain unessa. Seuraavat kaksi viikkoa vietän todennäköisimmin stressaten sitä tulevaa ikävää, jota tulen kokemaan Espanjassa asuessani. Kotiin jää odottamaan kolme miestä: yksi saa viettää poikamieselämää kolme kuukautta, toinen menee varmaan syömälakkoon ja kolmas ei edes huomaa poissaoloani. Taidankin nyt ladata Skypen...