tiistai 12. helmikuuta 2013

Martes 12.2.

Koululle lähdössä
Tänään heräsin aika myöhään, koska sunnuntain ja maanantain välisenä yönä en nukkunut hyvin. Laitoin varmuudeksi itselleni herätyksen, koska tänään oli "koulupäivä". Kävelin Chrisin asunnolle kilometrin päähän ja joimme bombon batidot ja lähdimme koululle. Koululla international officessa minua oli vastassa kaksi paikallista opiskelijaa joiden kanssa rekisteröidyn saapuneeksi ja sitten jäin odottamaan vuoroani päästä juttelemään toimiston työntekijän kanssa. Vuoroni tuli kymmenen minuutin odottelun jälkeen ja siirryimme pöytään numero 5. Jonotimme ihan kuin pankin tiskille.

Pöydän toisella puolella istui Chrisin kordinaattori joka oli hoitanut Chrisin asioita kun hän lähti vaihtoon suomeen. Kordinaattori oli ihmeissään kun nimeni oli espanjalainen mutta olin suomesta. Noh, äkkiäkös tuo selvisi. Hoidimme kaikki asiani kuitenkin en español. Loimme minulle UAL:n järjestelmään uudet tunnukset jotta pystyn tekemään lopulliset kurssivalintani ensi viikolla. Minulle selvisi että jos käyn espanjan kielen kurssin niin saan 4 opintopistettä. Tämä tarkoittaa siis sitä ettei minun tarvitse osallistui kuin kahdelle muulle kurssille, kun alunperin olin valinnut kolme. Minun piti tavata oma kordinaattorini Pilar, mutta hän sattui olemaan koetta valvomassa. Niimpä aion laittaa hänelle sähköpostia ja sopia tapaamisajan. Kurssivalinnat täytyy kuitenkin tämän viikon aikana saada selviksi, jotta voin ne ensi viikolla syöttää ualin järjestelmään.

Minä olen täällä almeriassa vähän harvinaisempi tapaus sillä aijon osallistua espanjankielisille kursseille ja sitten minun pitää lähteä täältä pois ennen koeviikkoa. Sain kuulla Chrisiltä että hänen tapauksessaan kun hän oli lähdössä Suomeen, myös häneltä jäi pari koetta tekemättä. Silloinen tilanne hoidettiin niin, että Almeriasta lähetettiin Chrisin kokeet Mikkeliin ja hän teki ne sitten siellä. Kun kuulin tällaisesta vaihtoehdosta, tuntui kuin kivi olisi pudonnut sydämmen päältä. Minun pitää palata suomeen aikaisemmin töiden takia, mutta myös henkisesti kolme kuukautta oli minulle se raja, jota en halua ylittää, kuin vain maksimissaan kahdella viikolla. Niin paljon en eSpainia rakasta että haluaisin viettää täällä puoli vuotta. Täytyy toivoa että valitsemieni kurssien opettajat ovat sen verran leppoisia henkilöitä että heille kyseinen järjestely, kuin kokeiden lähettäminen suomeen, kelpaa.
Pari esitettä

Sain paikalliselta vapaaehtoisryhmältä, joka järjestää vaihto-opiskelijoille toimintaa, kaikenmoisia esitteitä ja turistioppaita joita voin tänä iltana tutkia. Täytyyhän sitä vissiin jokaisessa nähtävyydessä käydä pällistelemässä. Sain myös aikataulun kaikista tapahtumista, joihin täällä on mahdollisuus osallistua muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. Mielestäni ensimmäinen oikeasti positiivinen asia Almeriassa, AIKATAULUTETTU SUUNNITELMA. Siitä minä pidän, vaikka en kyllä yhtään ylläty jos joku tuon listan tapahtumista peruuntuu tai vaihtaa päivää. Vähän pitää skeptinen olla kun ollaan en España. Listalla on muunmuassa reissu Cadiziin, Barcelonaan, Valenciaan ja Ibizalle (ja joo, kyllä, ajattelin lähteä käymään maailmankuulussa biletyspaikassa Ibizassa, vaikka en tunnetusti ole mikään bilehile).

Oon huomannu, että kun kävelee joka paikkaan niin aika kuluu todella nopeasti. Sen lisäksi että heräsin aika myöhään, 9.15 espanjan aikaa (fin 10.15) niin kohta olin jo kavelemässä klo 12 Chrisin luokse ja siellä olin hörppimassa paikallisen baarin "kahvia" (lue: pirtelöä kahvilla). Kohta olimmekin jo koululla ja sitten kävin Chrisin kanssa paikallisessa kauppakeskuksessa ja lähdin taas kävelemään asunnolle. Poikkesin tullessani vielä kauppaan ostamaan kurkkua ja kalkkunaleikkelettä ja sitten tulin kotiin. Nyt olen kirjoittanut blogia ja kello on puoli viisi. Kohtahan mä oon jo melkeen menossa nukkumaan!
Tietysti täällä päivärytmi on muutenkin ihan erilainen kuin suomessa, koska täällä päivällinen tai illallinen syödään vasta yhdeksän jälkeen illalla. Siihen aikaan oon ite jo yöpuvussa. No jospa ne päivät tästä näin eteenpäin rullailee ja kohta on jo maaliskuu...

Tortellines con carne
Tuossa vielä kuva mun lounaasta jonka söin klo 16.00. Vähän myöhäinen lounas, mutta maassa maan tavalla, eikös? Kuva on erityisesti tarkoitettu mun iskälle, koska se kyllä tietää mistä ruoasta tykkään. Nuo täytetyt tortellinit on niin helppoja ja nopeita tehdä, eikä päälle tarvii heittää kuin vähän aromisuolaa niin ne on hyviä. Niistä tulee myös maha täyteen. Nam.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti