Pääsiäistä

Pääsiäislomat lähti käyntiin viime viikonlopusta, kun lähdettii bussilla matkaamaan Cordobaan. Oltiin Cordobassa 23-25.3., jonka jälkeen jatkettiin Sevillaan ja siellä oltiin sitten 27.3. asti.

Bussimatkat meni yllättävän nopeasti, kun oli hyvää seuraa ja omaa musiikkia kännykässä. Cordobassa oltiin lauantaina vasta kymmeneltä illalla ja ilma oli aika surkea. Vettä ripsutti ja ilma oli kylmä. Kysyin taxikuskiltamme, josko luvassa olisi samanlaista säätä loppuviikolle ja taxikuski oli juurikin sitä mieltä. Noh, sunnuntaina vettä ripsutteli pieninä kuuroina ja eipä niitä oikein voinu edes kutsua sateeksi, jos asuu Suomessa. Sateenvarjot oli laukussa kaikilla mukana niin että aina kun ripsautti vettä niin sateenvarjot kaivettiin esiin. Ilma oli loppujen lopuksi enemmän aurinkoinen kuin sateinen joten se siitä.

Kävimme Cordobassa katsomassa kaikki tärkeimmät turistinähtävyydet, kuten iso "kuninkaallinen" puutarha. Paikka oli hieno ja kuvia tuli otettua paljon. Sunnuntaina illalla huomasimme ihmisten kokoontuvat katujen reunoille, joten jäimme odottamaan jotain mitä paikallisetkin odottivat, pääsiäiskulkuetta, jossa töttöröpäät kulkee suitsukkeen hajussa ja kantavat jeesuksia ja neitsyt marioita. Kulkue oli aika vaikuttava kaikkine soittajineen, vaikka Cordoban kulkueet eivät sitten loppujen lopuksi vetäneet vertoja Sevillan kulkueille.

Sevillassa käveltiin hurrrrrjan paljon enemmän verrattuna Cordobaan, koska paikka oli tietenkin paljon isompi ja nähtävyyksiä oli paljon enemmän, mutta myös siksi että osallistuimme kahdelle hostellin järjestämälle ilmaiselle kävelytourille, jossa meille kerrottiin kaikenlaisia tarinoita sevillan historiasta. Opastetut kierrokset olivat parasta mitä reissullamme tapahtui, koska oppaanamme oli nuori kolumbialainen opiskelija, joka oli asunut Sevillassa noin 5 vuotta. Hän kertoi kaikki tarinat hirmuisella innolla ja sai meidät oikeasti kuuntelemaan. Kuuntelimme kaikki jutut juutalaisvainoista espanjan kuninkaisiin asti.

Pennu

Tänään oli hirmuisen lämmin ja kaunis päivä, joten käytiin rannalla istumassa. Liikenteessä oli paljon ihmisiä ja sitä myötä myös koiria. Kaikki mun kaverit täällä aina nauraa mulle, kun oon niin pähkinöissäni kaikista koirista. Tänään näin belgianpaimenkoiria kaksi. Toinen oli groendael ja juoksi hirmuista vauhtia emäntänsä perässä, joka paineli rullaluistimilla rantabulevardia keskustaan päin. Oli aika upean näköinen uroskoira mustanhulmuavassa turkissaan. Toinen belggari, joka tuli vastaan, sulatti mun sydämen ja pisti mut ikävöimään Pekkoa entistä enemmän. Kyseessä oli malinois pentu, josta mun oli tietenkin otettava kuva. Koiran omistaja ihmetteli kun yleensäkkin tunnistin koko rodun. TOTTAKAI mä tunnistan, sanoin ja kerroin meidän omasta kakkapyllystä, joka odottelee mua Suomessa. <3

Supra Alsalla Malagaan

Eilinen passireissu Malagaan meni hienosti. Bussi lähti 9.30 Almeriasta ja oli Malagassa 12.45. Olin 13.30 Suomen konsulaatissa, jossa minusta otettiin passikuva, sormenjäljet ja allekirjoitus. Uuden passin pitäisi tulla kahden tai kolmen viikon sisällä. Uusi passi on vain viidelle vuodelle, mikä vähän kirpaisee, kun tietää paljonko siitä joutui nyt maksamaan kun se pitää tehdä pikavauhtia ja sitten lähettää ulkomaille. Noh, aina ei voi voittaa. Konsulaatista pääsin lähtemään vähän ennen kahta ja kävelin reippaasti takaisin bussiaseman läheisyyteen. Kävin mäkkäristä hakemassa kanahampurilaisen ja kipitin bussiasemalle ja nousin suoraan bussiin joka lähti 14.30. Tuntui vähän tyhmältä käydä niin pikaisella visiitillä, varsinkin kun ilma oli niin lämmin, mutta jos olisin lähtenyt myöhempään, olisin joutunut istumaan paluubussissa paljon pidempään. Olin valinnut päivän nopeimmat linjat välille Almeria-Malaga ja molemmat sattuivat olemaan samaan bussiin ja vielä saman kuskin kyydillä.

Paluumatkan bussiin noustessa, kuski kysyi että tulinko Malagaan aamulla. Vastasin että "joo sinun kyydillä". Kuski katsoi mua vähän kieroon ja sitten rupesi nauramaan. Syy miksi halusin kirjoittaa tästä tylsästä bussissa istumispäivästä oli se, että sen lisäksi että olin valinnut nopeimmat linjat, niin olin myös huomaamatta valinnut SupraAlsan bussit molempiin suuntiin mennessä.

SupraAlsa, ah, mä en enää millään muulla haluakkaan mennä... Siis miten hieno bussi! Se veti helposti vertoja Finnairin lentokoneille ja oli mun mielestä vielä hienompi. Bussissa oli ensinnäkin vessa, mikä ei tietenkään ollu mikään luksusbaño, mut yleensäkki se että pääsee kolmen tunnin matkalla pissalle sillon kuin haluaa, niin JEEEEEEE. Olin tarkotuksella jättänyt aamulla juomatta aamukaokaot siinä uskossa, että pissalle ei pysähdytä. Kun huomasin bussin vessan (jonka vieressä istuin) niin join melkein pullollisen vettä, koska bussiasemalle kävelystä oli tullut jano.

Ensimmäinen asia, jonka bussista huomasin, oli se että penkkejä oli paljon vähemmän kuin normaalisti. Penkkejä oli toisella puolella bussia kaksi ja toisella yksi. Pääsin istumaan YKSIN, mikä oli niin nannaa suomalaiselle kuin voi olla. Kukaan ei voinut vahingossakaan tulla mun viereen istumaan. Penkit oli nahkaiset ja hirmuisen modernin näköiset. Jokaisen penkin takana oli tietusti alaslaskettava pöytätaso ja mukiteline. Niinkin yksinkertainen juttu puuttuu monista busseista. Tuolien selkänojaa pystyi laskemaan ja tämän sanon siksi, että vaikka lähes kaikissa busseissa ja lentokoneissa se on mahdollista, niin sitä ei kehtaa oikeasti käyttää koska takana olevan jalat liiskaantuu (kokemusta kärsivänä osapuolena olemisesta löytyy koska en ole hirveän lyhyt) tai pienennät takana olevan istumistilaa huomattavasti. Suprassa selkänojaa pystyi käyttämään, koska minun edessä istuvani iso mies laski tietääkseni omaa tuoliaan niin alas kuin mahdollista ja minun alaslaskupöytäni ei edes heilahtanut, eikä tuolin selkänoja koskenut polviani. Siellä sitten istuin monttu auki ja olin ihan ihmeissäni siitä, että "eiks tuon selkänojan laskeminen tosiaan vaikkuttanut muhun mitenkään?!"

Tuoleissa oli myös tuollaiset jalkanojat tai tuollaiset mitkä tuossa kuvassa näkyy. Sen älysin vasta takaisin tulo matkalla, mutta sekin oli kyllä semmoista pientä luksusta, että tuli suomalainen matkustaja hirmuisen onnelliseksi pitkine jalkoineen. Istuinpaikoille kuului luonnollisestikkin lukuvalot ja ilmastointi. Ja käsinojat! Molemmilla puolilla tuolia! Wuhuu! Katsoin myös että kahdestaan istuvilla matkustajilla molemmilla oli omat käsinojat, eikä keskimmäistä tarvinnut siis jakaa niinkuin yleensä esimerkiksi lentokoneessa. Kaikki varmaan tietää sen tunteen, kun lentokoneessa yrittää laittaa kyynerpäätään käsinojalle ja sitten, "oho, anteeks, pidä sinä vaan kättäs siinä", ja sitten ajattelet mielessäsi että ""ei se haittaa"". Tuollaisia pieniä asioita, jotka tulee huomatuksi.

Kun kuljettaja tarkisti lippuni ennen bussiin nousua ja mainitsi minulle, että "ota tuosta vesipullo matkalle", MIKÄ VESIPULLO, ILMAINEN VAI?!?!? Tietenkin olin ottanut kämpiltä mukaan oman vesipullon, mutta tosiaan, kaikki matkustajat saivat ottaa bussin kylmälaukusta paperipussukan, jossa oli kylmää vettä, pieni pussi suolapähkinöitä ja kaksi palmitoskeksiä SEKÄ vielä semmoiset halvat kuulokkeet musiikin kuunteluun. Kyllä oli niin supraa että huhhuh. Minä sain tietenkin kaksi pussia, koska tulin samalla bussilla myös takaisin ja nauroin bussikuskille, että "tän pussukan takia halusin reissata saman päivän aikana kolmen tunnin bussireissun suuntaansa". Sen vielä sanon että vaikka bussimatka kesti reilun kolme tuntia suuntaansa, niin matkahan meni luonnollisesti hirveän nopeasti, koska bussissa näytettiin alaslasku tv:stä elokuvaa. Meno ja paluu suuntaan eri elokuvat, tietenkin!! Menomatkalla katsoin X-Men Originsin ja paluumatkalla Ice Age 4:sen. Eli jos joku ei nyt ymmärtänyt niin Alsan Supra bussit on aika övereitä busseja.

Opiskelua ja seikkailuja

Olen ollut laiska blogikirjoittaja ja tiedän sen. Tekemistä on riittänyt hirveesti asioitten setvimisessä ja koulussakin menee nykyään paljon enemmän aikaa kun työryhmät on lähtenyt normaalisti käyntiin. Täällä opiskelu hoidetaan vähä tyhmästi. On teoria tunnit, joilla kaikkien pitää istua. Ne on joka viikko ja ne kestää 2 h. Sitten on työryhmät joista voi valita mihin menee tehtäviä ja harjoituksia tekemään. Mun tilanteessa esimerkiksi voin valita otanko englanninkielisen työryhmän vaikka torstaille vai sitten espanjankielisen perjantaille. Mä valitsen espanjan. Näitä työryhmiä on vain joka toinen viikko, joten kaikenkaikkiaan kurssin tunteja voi olla viikossa max. 4h ja seuraavalla sitten vain 2h kun on pelkkaa teoriaa.

Systeemi on vähän hölmö, koska oon tottunu siihen että joka tunneilla on vähän jotain aktiviteettia eikä vaan sitä luennoinnin kuuntelemista, mut toisaalta saat sitten itse valita että minä päivänä sä tunneille haluat mennä ja hyvässä lykyssä saat ujutettua itsellesi yhden vapaapäivän keskelle viikkoa. Itselläni sellainen päivä on maanantai. Maanantait on ihan potaskoja. Niimpä siis kun kaverit nousee maanantai aamuna kouluun, niin mä nautiskelen tyytyväisenä lämpimästä kaokaosta keittiössä.

Tulin juuri äsken Valenciasta. Oltiin siellä ESN ryhmän kanssa. Lähettiin lauantai aamuna klo 5 ja tultiin takaisin sunnuntaina (tänään) klo 9. Oli aika rankka reissu vaikka vain päivän kestikin. Olen hirmuisen huono nukkumaan bussissa, joten siinähän se väsymys sitten kertyikin. Nyt yritän pysyä hereillä niin pitkään kuin pystyn, vaikka en ole nukkunut juuri mitään kohta 36 tuntiin. Tiedän että oon aika hullu, mutta huomenna on aikainen herätys bussiasemalle ja haluan mennä aikaisin nukkumaan ja nukkua sitten myös sikeästi. Lähden Malagaan sen uuden passin perässä. Uusi passi Suomesta Espanjaan maksaa 120 €. Aika suolainen hinta siihen nähden että Suomessa se on vain 50 €. Oletan kyllä saavani ihan kymmenen vuoden passin, etten turhaan noin isoa summaa maksa, jos se esim viiden vuoden päästä pitäisi taas uusia.

Las Fallas - pauketta kuuntelemassa

Valenciassa oli tapahtuma nimeltä Las Fallas, jossa pääideana on rakettien ja kaiken maailman paukkujen ampunen. Yhdessä vaiheessa kuulosti siltä kuin olisimme olleet sodassa. Niin kovaa pauketta oli Valencia kaikille turisteille järjestänyt. Ja niitä ihmisiä oli muuten ihan jumalattomasti. En oo varmaan ikinä nähny niin paljon ihmisiä yhdessä paikassa. Aika ajoin se oli aika ahdistavaa, mutta ihan kiva reissu oli.

Tiedelaitos Valenciassa

Rahaton ja kipeä

Viikonlopun reissu, joka alkoi 28.2. päivä ja päättyi 1.3., oli aika tapahtumarikas. Paljon ei sillä reissulla nukuttu, vaan enemmän käytiin nähtävyyksissä päiväsaikaan ja illlalla/yöllä oltiin sitten viihteellä.

Mun reissu alkoi niinkin makoisasti kuin, että minut ryöstettii Alicantessa. Laukkuni vietiin ja kaikki sen sisällä ollut arvokas tavara meni mukana. Passi, lompakko ja sen sisällä olleet kortit sekä rahat, kamera, kännykäT (joista toinen upouusi ja hinnaltaan suolaiset 600 €), kuulokkeet, takiT jne. Tarragonassa emme pitkään viihtyneet ja Barcelonassa perjantai, lauantai ja sunnuntai kuluivat juuri kuten aikaisemmin mainitsin. Jouduin elämään koko viikonlopun kämppäkäveria siivestämällä, koska en voinut tehdä tai esim ostaa itse mitään. En voinut mennä mihinkään, eikä siihen (jos totta puhutaan) ollut mieltäkään.

Lauantaina minulla oli outo olo, mutta en antanut sen haitata lauantaina ja sunnuntain välisen yön viimeisiä fiestoja. Sunnuntaina minulla olikin sitten nokka tukossa ja hieman kuumetta.

Ei ollut siis ihan minun viikonloppuni tuo edellinen, mutta jos en mieti ryöstöä tai sitä että tulin kipeeksi, niin minulla oli ihan kivaa. Paljon muutakin olisi kerrottavaa reissusta, mutta koska mulla ei oo enää edes kuvia tallella, vaan ne on rosvoilla, niin en oikein jaksa jokaista ykstyiskohtaa kirjoittaa. Tänään räkätauti jatkuu, mutta ei mitenkään pahana. Oon syöny paljon mandariineja C-vitamiinin toivossa, joten ehkä se tästä.

Huomenna pitää soittaa Malagaan Suomen konsulaattiin ja kysyä tapaamisaikaa. Tarvitsen meinaan sen uuden passin. Onneksi olin fiksuna ihmisenä ottanut passistani pari kopiota ennen reissua ihan vain varalle, niin voin jotenkin edes todistaa olevani se kuka olen. Alicanten poliisilta odotan joka päivä soittoa, että mun rahapussi on löydetty johonkin ojaan heitettynä, mutta tämän maan tapoja pohdiskellessa, saan odottaa aika kauan niitä ryöstettyjä tavaroita.

Tänään on kämppäkaverin syntymäpäivät. Ollaan tehty lasagnea ja toiset kaverit tuo kakun. Istutaan ilta tässä meillä tyttöjen kesken. Huomenna viikon viimeinen puristus: aamulla 8-10 on espanjan tunnit ja sen jälkeen saan parannella itseäni viikonlopun yli. Toivotaan että säät suosii meitä vknloppuna niin pääsee myös ulos. Kelit on olleet lämpimiä, mutta erittäin kosteita, koska tällä viikolla on sataa ripsuttanut vettä joka päivä. Ei siis mitenkään kaatamalla, mutta kun sitä vettä tulee koko päivän ajan tihkuttamalla niin ilma on todella kostea.

Mulla on ikävä Pekkoa.